Aamu-unisena Helsinki-Vantaalla odottamassa Viljan ensimmäistä lentoa kohti Espanjaa. |
Sen jälkeen on tapahtunutkin paljon. Ensimmäiset kolme kuukautta Fuengirolassa tutustumassa paikalliseen ja turistirikkaaseen menoon. Tammikuussa muutto uuteen kylään ja uuteen asuntoon. Opinnäytetyön valmistuminen ja opiskeleminen hitaasti, mutta varmasti talven mittaan.
Yllättäen työpaikalla löytyi aiemmin kuin olisin uskaltanut toivoa. Loma loppui lyhyeen ja työt alkoivat huhtikuussa. Sen jälkeen on ollut paperihommia siellä sun täällä.
Automurto ja asuntomurto, että varmasti sai harjoittaa espanjankieltä.
Auton hankkiminen, josta myös paperiasiat edelleen auki.
Maissi-makkaran liittyminen meidän pieneen perheeseen. Se onkin ollut aivan ihana päätös. Viljan paras kaveri, vaikka onkin juuri nyt sen mielestä ärsyttävä kakara. Samalla sain ystävystä aivan ihanan kasvattajapariskunnan kanssa.
Ihanien ystävien ja äidin vierailut pitkin kevättä ja kesää ovat olleet hienoja kokemusia. Ja olen huomannut, että ystävien kanssa pitää jopa enemmän yhteyttä, kun ovat kauempana. Kiitos pikaviestimien.
Aivan mahtaviin naapureihin tutustuminen. Tänään juhlin vuosipäivää ensimmäisellä espanjalaisella sairaslomalla (ihan sama kuin Suomessa, kolmannelta päivältä saikkutodistus). Kuumetta ja yskää. Mutta naapurit tulivat ja hakivat koirat yli tunnin lenkille. Toivat vielä sirtuunasorpettia ja lähettivät hauskoja YouTube videoita katsottavaksi siksi aikaa, kun olivat ulkona. Oikeasti.
Ensimmäinen kesä vietetty. Joka sattui olemaan kuumin sitten 1960-luvun. Niin kuin talvikin oli kylmin sitten kiven ja kepin. Nekin siis koettu. Kertaakaan suusta ei päässyt, että on liian kuuma. Kuuma kylläkin :-)
Syksyyn onkin odotettavassa taas ihan uusia juttuja. Voi kun ehtisi vaan enemmän kirjoittaa. Ehkäpä sitten laatu vaan korvaa määrän :-)