maanantai 31. elokuuta 2015

Vuosipäivä

Tasan vuosi sitten alkoi Viljan ja mun seikkailu Espanjassa.

Aamu-unisena Helsinki-Vantaalla odottamassa Viljan ensimmäistä
lentoa kohti Espanjaa.


























Sen jälkeen on tapahtunutkin paljon. Ensimmäiset kolme kuukautta Fuengirolassa tutustumassa paikalliseen ja turistirikkaaseen menoon. Tammikuussa muutto uuteen kylään ja uuteen asuntoon. Opinnäytetyön valmistuminen ja opiskeleminen hitaasti, mutta varmasti talven mittaan.

Yllättäen työpaikalla löytyi aiemmin kuin olisin uskaltanut toivoa. Loma loppui lyhyeen ja työt alkoivat huhtikuussa. Sen jälkeen on ollut paperihommia siellä sun täällä.

Automurto ja asuntomurto, että varmasti sai harjoittaa espanjankieltä.

Auton hankkiminen, josta myös paperiasiat edelleen auki.

Maissi-makkaran liittyminen meidän pieneen perheeseen. Se onkin ollut aivan ihana päätös. Viljan paras kaveri, vaikka onkin juuri nyt sen mielestä ärsyttävä kakara. Samalla sain ystävystä aivan ihanan kasvattajapariskunnan kanssa.

Ihanien ystävien ja äidin vierailut pitkin kevättä ja kesää ovat olleet hienoja kokemusia. Ja olen huomannut, että ystävien kanssa pitää jopa enemmän yhteyttä, kun ovat kauempana. Kiitos pikaviestimien.

Aivan mahtaviin naapureihin tutustuminen. Tänään juhlin vuosipäivää ensimmäisellä espanjalaisella sairaslomalla (ihan sama kuin Suomessa, kolmannelta päivältä saikkutodistus). Kuumetta ja yskää. Mutta naapurit tulivat ja hakivat koirat yli tunnin lenkille. Toivat vielä sirtuunasorpettia ja lähettivät hauskoja YouTube videoita katsottavaksi siksi aikaa, kun olivat ulkona. Oikeasti.

Ensimmäinen kesä vietetty. Joka sattui olemaan kuumin sitten 1960-luvun. Niin kuin talvikin oli kylmin sitten kiven ja kepin. Nekin siis koettu. Kertaakaan suusta ei päässyt, että on liian kuuma. Kuuma kylläkin :-)

Syksyyn onkin odotettavassa taas ihan uusia juttuja. Voi kun ehtisi vaan enemmän kirjoittaa. Ehkäpä sitten laatu vaan korvaa määrän :-)

lauantai 29. elokuuta 2015

Osoitteenmuutos

Suomessa menet nettisivulle, täytät yhden lomakkeen ja hupsistakeikkaa, osoitteenmuutos menee lähes jokaiseen paikkaan, mihin nyt ikinä sitten osoite pitäisikään muuttaan. Muutamaan paikkaan joudut tekemään sen ihan itse ilmoittamalla.

Espanjassa mennään rekisteröitymään kaupungintalolle, jotta tulee kyseisen kaupungin asukkaaksi. Sitten pitää mennä poliisilaitokselle tekemään poliisille osoitteenmuutos. Residencinä (pysyvänä täällä asuvana) saa sakot, jos osoitteenmuutosta ei ole tehnyt. Mutta ei vielä riitä. Osoitteenmuutos pitää tehdä myös verotoimistoon. Se onnistuu menemällä Provincin eli Malagan toimistoon ja täyttämällä kaavake. Kaavake jätetään verotoimistoon kahdeksi viikoksi leimattavaksi ja mennään hakemaan paperi kahden viikon päästä. Ja vaikka veroja täällä olen maksanut vain tästä asumastani kunnasta, oli kuitenkin verotoimistolla syksyinen osoitteeni. Se oli kuitenkin päätynyt sinne jotain reitttiä automaattisesti. Ota siitä sitten selvää.

Ihan hirvittävän kätevää.

Oi onni nämä espanjalaiset leimaajat ja heidän lomakkeensa.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Pyromaani

Tulipaloja oli tässä puolen kilometrin säteellä seitsemän kappaletta viiden viikon säteellä. Palot jatkui aina, mihin edellinen päättyi. Maalaisjärkikin sanoi, etta joku hullu siellä touhuaa. Ja näin oli samaa mieltä poliisikin. Alueella oli siviilipoliisit vahtimassa ja saivat kuin saivatkin pyromaanin kiinni viimeisestä isosta palosta.


























Se olikin niin suuri, että muutama taloyhtiö joudutttiin evakuoimaan. Itsellä kävin ensimmäistä kertaa mielessä, että mitä pakkaisi mukaan, jos lähtö tulee. Tuuli kuitenkin painoi tulen toiseen suuntaan. Ensimmäistä kertaa näin lentokoneet sammuttamassa. Näyttivät pieniltä lego-koneilta, mutta tehokkaasti toimivat. Täällä osataan kyllä maastopalojen sammutus erinomaisesti. Savu haisi illalla vielä nukkumaanmenoaikanakin.


























Pari päivää palosta alkoi ilmestyä uutisia, että tekijänainen on napattu kiinni suurien tutkimusten jälkeen. Hyvä niin.

Mutta yönsä saa nukkua rauhassa. Tuolla lähivuorella, korkeimmalla kohdalla on pieni valkoinen tönö, joka on tehty palotähystystä varten. Eilen iltalenkillä näinkin sen, mistä olen kuullut. Andalucian provincin heput siellä päivystävät paloja. Ja me saamme nukkua yömme rauhassa.



sunnuntai 16. elokuuta 2015

Suomitunnelmia

Suomen reissu on tehty ja olen palannut kotiin. Keräsin Suomen reissulla fiiliksiä. Etukäteen en osannut ajatella, onko jotain kaivannut ja miten mikäkin asia vaikuttaa. En nyt kovin kauaa vielä ole ollut pois. Yhteenmenoon vain reilu puoli vuotta. Kuitenkin jotain asioita siellä huomasin. Esimerkiksi vihreyden. Mutta pläääääh, se nyt on itsestäänselvyys.

Ensinnäkin odotin jotain tunnetilaa, kun kone laskeutui Helsinkiin. Kun multa kysyttiin, miltä tuntui, vastaus oli, ja on: mitäänsanomaton. En ollut innoissani, mutta en myöskään ahdistunut. Ahditusta on nimittäin esiintynyt yleensä, kun kone on laskeutunut Helsinkiin. Eli ehkä on menty positiivisempaan päin.

Seuraava huomio oli, kun ajoimme kohti Lohjaa Kehä kolmosella. Tie oli pieni ja kapea. Muistin sen olevan paljon isompi.

Seuraavana huomioin ruokakauppojen ominaishajun. Varsinkin kylmähyllyllä. Suomessa kaikki kaupat tuoksuvat/haisevat samalle. Ja tutulle.

Kahvilassa maksetaan etukäteen. Kun lähdimme kahvilasta kahviteltuamme, otin muutaman hitaan askeleen, että miten se maksu.

Autojen vilkkuihin voi luottaa. Voi helposti astua jalkakäytävälle, jos auto vilkuttaa kääntyvänsä ennen suojatietä.

Maksupäätteet toimivat nopeasti. pin/sim-mikäliekoodin syötettyään, kuitti tulostuu heti. Täällä siis nähtävästi tulostuu hitaasti, kun Suomessa kerta nopeasti.

Suomi on ihan sairaan kallis maa! Siellä saa hienon hampurilaisen 23e, jauhelihapihvillä. Okei, ihan ok ravintolakin. Täällä maksaa nyhtöpossuhamppari (isompi, jopa vähän parempi) 7,90. Ja juomat päälle. Niistä hinnoista en edes mainitse.

Ulkona suhisee. Pieni tuulenpire laittaa puiden lehdet suhisemaan. Täällä enemmänkin kolisee. Palmunlehdet.

Autoon ja kotiin uskaltaa jättää tavaroita eikä niitä siltikään pöllitä. Ainakaan niin helposti kuin täällä. Äitini luona lähtiessä vaikkapa kauppaan, oli todella outoa jättää läppäri vaan sohvalle. Vähän ahdisti.

Ja kahdessa viikossa voi saada itselleen kerättyä helposti pari kiloa lisää ympärille. Onhan siellä nyt herkkuja :-)

Ja mikä siellä oli parasta. YSTÄVÄT <3


sunnuntai 2. elokuuta 2015

Kesälomalle Suomeen!

Näin se on kääntynyt, että Suomessa vietetään lomaa. Olen niin pitkään ajatellut, että Suomi on ihan kiva kesällä ja toimisi hyvin lomapaikkana, kun ei tarvitse siellä pitkään oleskella. Vihdoin tämä ajatus on toteutunut.

Tavallaan. Kuitenkin huomasin pari viikkoa sitten, ettei yhtään tunnu lomalta tulla Suomeen. Olla Helsingissä tai Itä-Suomessa, sehän on jo niin nähty. Lomalla pitäisi kokea uusia juttuja.

Kuitenkin sain lomasta ehkä rakennettua sellaisen, että lomantunne tulee jossain vaiheessa. Tarkoituksena on viettää Helsinkipäivä, joka on muutenkin tehty lomalla. Tarkoitus on mennä Porvooseen, kuten lomalla on tehty. Viettää aikaa Puumalassa, jota on aina lomalla tehty. Ja ystävien luona oleskelua ja yökyläilyä. Viimeisenä temppuna tein vielä varauksen Helsingin keskustaan hotelliin. Varasin kaksi yötä. Se teki vielä kivan lisän lomafiiliksen rakentamiseen. Vaikka kiva olla ystävien luona, on kuitenkin kiva ottaa aikaa ihan itselleen ja nauttia hotellin palveluista.

Asuminen täällä palmujen katveessa ja Välimeren siintäessä, on olo kuin olisi lomalla jatkuvasta. Lomalla, jossa päivällä käydään töissä.

Odotan mielenkiinnolla, olenko näin pienessä ajassa unohtanut Suomesta jotain, joka näyttää erikoiselta. Naapurini oli käynyt kotimaassaan Hollannissa ja aiheuttanut hilpeyttä hihkumalla, kun on niin paljon hollantilaisia autoja. Saa nähdä, mitä minä hihkun.

Tarkoituksena olisi pistää mieleen ärsytyksen ja ihastuksen aiheet. Etukäteen niitä en osaa edes ajatella.

Huomenna lähtee lento Suomeen. Koiria tulee ikävä, vaikka saavatkin Suomesta seurakseen huippudogsitterin. Maissi varmasti tuplaantuu sinä aikana.