Kenkiä ja uusia alkuja

Elämä on erikoista. Viime kesän jälkeen on pari uskomusta vahvistunut. Asioilla on tapana järjestyä. Jos asian kuuluu tapahtua se tapahtuu. Hyvin momi asia on vaan jotenkin tässä elämässä järjestynyt paikoilleen.

Kirjoitan vihdoin asiasta, josta olisin halunnut kirjoittaa jo pari kuukautta sitten. Muutama, sanotaanko tekninen asia on vaan estänyt. Olette siis lukeneet sen ajan koirista ja kukkasista.

Kaikki alkoi maaliskuun alkupuolella. Itsellä on ollut jo syksystä asti vahva tunne, että haluan jäädä Espanjaan. Aloin hakea töitä täältä tammikuun loppupuolella. Samalla mietin, mitä muuta voisi täällä tehdä. Hetken sparrailtua erään tuttavan kanssa, päätin ehdottaa suomityöpaikkaan, että mitäpä jos tekisin täältä käsin töitä osa-aikaisena. Työpaikka olisi saanut tutuksi tunteman työntekijän, puolella palkalla eikä olisi tarvinnut huolehtia täysistä päivistä. Työpaikka olisi saanut lykättyä kaiken ylimääräisen homman tänne. Vastausta ei kuulunut pariin viikkoon.

Tasan kaksi viikkoa pitkästä sähköpostista yritksessä alkoi yt:t. No, mitäpä tapahtuu työntekijälle, joka on sopivasti juuri ilmoittanut ettei halua takaisin. Aika selvää.

Samaan aikaan pääsiäisenä eräästä työpaikasta oli käyty katsomassa profiiliani LinkedIN:ssä. Pyhäpäivänä. Tiistaina tuli soitto, että tervetuloa työhaastetteluun. Menin ja pääsin suoraan toiselle kierrokselle. Tehtävänäni oli viikossa tehdä presentaatio kyseisen yritksen markkinoininsta sosiaalisessa mediassa. Ja hommiin! Presentaatio olisi seuraavan viikon keskiviikkona. Jos esitys menee hyvin pääsisin tapaamaan yrityksen toisen omistajan.

Sitten tuli kyseinen keskiviikko. Paria päivää aiemmin kuulin, että samaisena päivänä päättyy yt:t.
Aamulla kun täällä heräsin tiesin, että kirjekuoret on jaettu ja todellakin odotin puhelua. Lopulta puhelu tuli ja yöpuvussa otin kengänkuvan takapuoleeni. Hieman asiaa itse kiirehtien, koska oli kiire nousta ja lähteä pitämään presentaatiota. Olo oli, että antakaa nyt se kenkä, niin pääsen meikkaamaan.

Presetaatio meni hyvin. Tapasin sen jälkeen lähes kaikki yrityksen johtajat.

Seuraavana päivänä tuli soitti, että työpaikka on minun. Hihkuin Fuengirolan keskustassa, onneksi en ollut yksin.

En ole puhelinmyyjä. Olen Marketing Manager kansainvälisessä ykstyisnomisteisessa kiinteistösijoitusyhtiössä.

Elämän palaset näyttävät asettuvan paikoilleen. En voisi olla onnellisempi, kun välimerta katsellen ajan töihin.