Naapurijuhlat

Suomessahan naapureita ei oikeastaan edes tunneta, ainakaan isoimmissa kerrostaloissa, ainakaan Helsingissä. Täällä taloyhtiö käsittää 10 taloa, joista jokaisessa on 20 asuntoa. Osa asunnoista on sellaisia, joita vuokrataan lyhyeksi aikaa esim. viikoksi, osa pidempiaikaisille (kuten minä) ja osan omistaa ihmiset, jotka ovat joko täällä pysyvästi tai käyvät lomilla.

Tässä talossa suurin osa on omistajia, jotka eivät vuokraa asuntoja eteenpäin. Kokoaikaisia tosin on vain muutaman, minä mukaan lukien, meitä taitaa olla neljä tai viisi. Muut sitten menevät edestakaisin kotimaan ja Espanjan väliä. Hyvä tuuri, silloin ihmiset pysyvät samoina.

Viime viikoilla on muutama tälläinen edestakaslentäjä tullut paikalle. Siitä naapurini sai idean pyytää kaikki altaalle lauantaina juhlimaan ja tutustumaan toisiinsa. Nyyttäriperiaatteella.

Ihmisiä oli Englannista, Hollannista, Ranskasta, Belgiasta, taas Englannista, ja taas Englannista, Unkarilaiset pistäytyivät ja Suomesta yksi :-)

Kieli vaihtui ranskasta englanniski ja hollanniksi sekä espanjaksi. Kielten sekamelska! Oppivat porukka ensimmäiset suomalaiset sanat: hei ja moi.

Herkkupöytä

Pidimme siis juhlat :-) Ihan vaan meille. Minä tein focacciaa ja vein mansikoita ja kermavaahtoa. Ranskalainen mies teki itse tosi hyvää pizzaa, oli napostelulautanen ja pieniä voileipiä. Viiniä, bisseä ja sangriaa.

Huippupizza tuoreista tomaateista.

Oli ihan superhausta iltapäivä ja alkuilta. Oltiin, kunnes tuli piemää eli puoleen kasiin asti. Ihana olla talossa, jossa tuntee ihmiset.

Naurua joka kielellä!

Se mikä täällä on myös erilaista, on se, että kun kuljen pihalla ja näen jonkun ikkunassa en käännyt vaivaantuneena pois vaan vilkutetaan ja tervehditään. Se ei tarkoita, ettei olisi omaa yksityisyyttä, mutta on kyllä ihana olla naapurien kanssa hyvää pataa.

Muutenkin voi mennä altaalle, jos siellä on naapureita. Ihan vaan viettämään aikaa. Ihanaa, kun tulee lämmin ja ihmiset on enemmän ja enemmän pihalla!

Ja on naapureista apuakin. Oveni jumittui juhlien päätteeksi, kun parvekkeen ovi oli auki. Kiitos ilmanpaineen. Siinä sitten heivattiin lopulta Anni parvekkeelle, että sain oven sisäpuolelta auki. En olisi parvekkeelle ilman nostovoimia päässyt :-D