lauantai 31. tammikuuta 2015

Autohommia

Elämässäni on ollut muutama kerta ilman autoa tilanne sen jälkeen, kun olen 18 täyttänyt. Autoton elämä ei sovi minulle. Se merkitsee enemmän kuin vain kasa peltiä. Se merkitsee vapautta liikkua ja itsenäisyyttä.

Kuitenkin täällä se on taas myös pakollinen. Vaikka myös oikein kiva. Asun 5 km ylämäkeen kylältä. Siellä siis myös lähin kauppa, josta myös juomavesi kannetaan. Ilman autoa ei tulisi toimeen. En kyllä haluaisikaan tulla. Julkiset on ihan jees, jos on vaan muitakin vaihtoehtoja.

Oma rakas Volvo on Puumalassa seisontavakuutettuna. Odottaa siellä tulevaisuutta.

Täällä olen päätynyt vuokraamaan auton. Ja vuokrafirmojahan riittää. On Hertzit sun muut, jossa hinnat ovat kovia. Ei niinkään, jos vaan muutaman päivän on. Täällä kuitenkin auto on vuokrattava moneksi kuukaudeksi.

Sain vuokra-agentiltani vinkin doyouspain.com sivuista, joissa on edullsia autoja. Muutama muukin vastaava löytyy. Miksiköhän niitä nyt sanotaan...eli sivusto, joka kokoaan useiden vuokrafirmojen autot yhteen ja hakee parhaimmat kootusti. Sellainen on tuo, josta olen nyt autoa vuokrannut. Autoa ei saa vuokrattua kuin noin pariksi kuukaudeksi kerrallaan. Se tarkoittaa sitä, että täytyy välillä käydä auto vaihtamassa.

Kun tuin tänne, olin varannut pari viikkoa aiemmin hieman isomman auton ensimmäisiksi päiviksi, jotta saan muuttorumban suoritettua. Valitsin "Ford Focus tai vastaava" auton. Auto oli noin 5 euroa per päivä. Saavuin keskiyön jälkeen, joten saivat myytyä mulle sikakalliin vakuutuksen, joka kattaa kaiken. Hinta 8 euroa päivässä. Tämän lisäksi vuorafirma täyttää auton tankin ja ottaa siitä parikymppiä täyttöpalkkiota. Kun auton palauttaa, saa sitten hyvityksen käyttämättömästä bensasta. Vielä en ole nähnyt uusinta luottokorttilaskua, että onhan bensa palautettu. Saa nähdä, tuleeko sitten joku heman toisensävyinen postaus siitä aiheesta.

Eka auto For Focus farkku, ajettu 800 km. Kiva peli :-) Söpökin vielä!

























Samantien varasin jo seuraavan auton. Käytin samaan verkkopalvelua ja auton valitsin kuitenkin samasta firmasta kuin tuon edellisen. Eli vuokrafirma on Record. Periaatteessa voisi varata siltäkin suoraan. Doyouspain.comissa oli vaan hyvä tarjous. Varasin nyt pienemmän auton. Ihan hinnan takia. Sain kuudeksi viikoksi auton noin 180 euroa sisältäen sen tankkaushinnan. Nyt en ottanut vakuutusta. Siinä on siis kolareita varten vakuutus. Puutuu vaan rengasrikkoa ja tuulilasirikkoa yms. varten vakuutus. Ja pitää antaa takuusumma autosta talteen. Se on kallis, 600 euroa.

Nyt kun en ottanut vakuutusta, sainkin vähän erinäköisen auton :-D Päättelin, että kun on kallis vakuutus saa uudemman, kun ei ota, saa jo valmiiksi kolhitun. Tosin, silti auto on uusi, vain 52 000 ajettu. Tällä kertaa Ford Fiesta. Varasin sen teemalla "Citroen C2 tai vastaava". Ihan kiva menopeli, karvalakkimalli ja joka kulmasta puuttuu maalia. Kiva silti!

Peltsin kanssa ajelulla.

























Pikkaisen pienempi auto on kiva. Tiet ovat ahtaita ja varsinkin parkkihalli! Ja parkkihallit! Auto nukkuu kotona talon alla parkkihallissa. Kiva, että on turvassa siellä. Muutenkin jotenkin tuntuu luksukselta mennä hissillä parkkihalliin ja avata automaattiovi kauko-ohjauksella. Tuo isompi Ford juuri ja juuri mahtui tiukassa kurvissa halliin. Ja kuten kuvasta näkyy, ei seinän ja auton väliin mahdu paljon tilaa.

Talossa ei onneksi ole ihan täyttä, monta asuntoa talvella tyhjillään niin mahtuu pyörimään. On siellä onneks Fordilla seurana pari kaveria. Yksi tosin peitelty nukkumaan :-D

Ullakkoasunnon omistajan musta kulkupeli peiteltynä unille.

torstai 29. tammikuuta 2015

Tervetuloa meille! Bienvenidos a casa!

Täällä on vihdoin saatu tavaroita paikoilleen niin, että pystyy kuvia napsimaan. Täällä asunnot vuokrataan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta aina kalustettuna. Asuntoihin kuuluu myös tykötarvikkeet kuten astiat ja petivaatteet. Kuitenkin jotain asioita haluaa laittaa oman näköisäksi vaikka osasta joutuu tekemään kompromissejä.

Koska toivotan teidät tervetulleeksi tutustumaan kotiini, kierros aloitetaan tietenkin eteisestä. Tässä vielä kotiovi, joka jo aiemmassa postauksessa onkin näytetty. Koti sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa eli helppo liikustella. Myös varkaiden. Siksi asumme kaltereiden takana. Ja varashälyttimen takana. Ja turvalukon takana.

Ensimmäisenä päivänä hankin pelargoniat ikkunalle. Se tekee jo kodikkaaksi. Vielä pitää tätä sisäänkäyntiä koristella. Kuramattoa ja jotain kasveja täytyy tuota. Mun ohi tästä ei kuljeta, joten kiva pistää jotain nättiä.

Bienvenidos!

























Tässä on eteiseni sisältäpäin. Seinällä roikkuu metallinen ihan ok koriste. Saa siinä roikkua. Eteisen säilytystilaa ei ole, joten kaikki on vähän esillä. Onneksi takkikausi on lyhyt ja takit voi pian piilottaa komeroon.

Kengille hankin piene korin. Isot kengät päätyvät myös varastoon, kun niitä ei tarvita. Siis kumisaappaat ja nilkkurit.

Hyvin kätevää on muuttaa tammikuussa, koska on ta-daaa alennusmyynnit. Kaikki oli about puoleen hintaan, joten ihan kiva sisustaa. Tuollaisen tähtimaton hankin sekä eteiseen, että keittiöön. Lattiat ovat näin talvella tosi kylmät, joten kivempi, että mattoja on vähän. Tuosta ovesta astutaan keittiöön.

Eteinen, johon meillä ensin astutaan.

























Sitten sama eteinen muutamaa metriä syvemmältä kotoa. Eteinen on siis aika pitkä. Se päätyy hieman leveämpään tilaana, johon mahtuu senkki ja sen iso peili. Kivasti avartaa tuo peili. Kalusteet täällä on puisia, hieman krumeluureja. Ei ihan omaa makua, mutta voisi olla todella paljon pahemmat. Onneksi ovat vaaleat. Lipasto on täynnä astioita eli omia tavaroita sinne ei juuri mahdu. Muutamaan laatikkoon onneksi kyllä. Kello on väärässä ajassa. Patteri loppunut. Patteripesä irroitetaan pienellä ruuvimeisselillä, mitä ei tietenkään ole. Kätevää.

Pienen puunorsun jätin senkille, muut kivat värikkäät koristelautaset keräsin talteen pölyyntymästä. Espanjalainen tyyli on hieman runsaampi kuin meidän :-)

Tästä sitä startataan pihalle.

























Eteiseni odottaa vieraiden askeleita. Ihanaa, että neljä vierailijaa tai seuruetta on jo lentoja buukannut. Niin mahtavaa!

tiistai 27. tammikuuta 2015

Luomumarkkinat

Ruokaharrastajelle, foodielle, tämä on ihannepaikka. Tuoreet vihannekset, hedelmät, öljyt, oliivit ja ties mitkä herkut houkuttelevat. Onneksi houkutukset ovat jopa usein terveellisiä :-)

Kauppojen tarjontakin on hyvä, mutta torit vievät voiton. Malagan alueella järjestetään joka sunnuntai jossain kylällä luomumarkkinoita. La Calassa, kotikylässä, ne ovat joka kuukauden viimeinen sunnuntai. Eli viime sunnuntai oli sellainen. Viljan kanssa käytiin kävelyn päätteeksi.


Vihannesmyyjä touhussaan

























Lähellä olevat viljelijät tulevat itse myymään tuotteitaan. Vihanneksia ja hedelmiä eniten, mutta myös oliiviöljyä, viiniä, oliiveja, leipomotuotteita, mausteita, hunajaa, suklaata, pähkinöitä ja mitä kaikkea.

Omat ostokset olivat luomuappelsiineja ja sitruunoita. Rosmariinia ja tummaa kanelisuklaata. Punajuuria ja paprikaa. Hetken huolasin leipomopöytää, mutta päätin olla herkuttelematta yhden päivän...

Väkeä riitti pieneksi tungokseksi.

























Tässä vielä ajankohdat, miten markkinointa on lähiseudulla:

Kuun 2. sunnuntai: Mijas, Avda. de los Lirios, Las Lagunas
Kuun 3. sunnuntai: Benalmadena, Avda. de la Estación, Arroyo de la Miel
Kuun viimeinen sunnuntai: Cala de Mijas, bulevardi

Coinissa ja Malagassa on lisää, mutta sitten jo matkaakin. Nämä edellä olevat ovat vielä puolen tunnin ajomatkan päässä.

Kuvat jäivät ottamatta lähes kokonaan, kun keskityin muuten aistimaan. Ehkä hyväkin. Niitä ehtii vielä napsia lisää.

maanantai 26. tammikuuta 2015

Sunnuntain aamukävely

Täältä vuorelta, 140 metriä merenpinnasta, on viiden kilometrin matka La Calan rantaan. Viime syksynä rakennettiin La Calan rannalta alkava kävelytie, joka seuraa rantaviivaa kuuden kilometrin matkan kohti Marbellaan. Sitä on tarkoitus jatkaa pidemmällekin. Se mahdollistaa ihmisten lenkkilyn rantaviivaa myöden. Aiemmin siellä pääsi kävelemään ainoastaan hiekkaa pitkin ja välillä ranta on kivikkoinen. Kävelevät ihmiset tykkäävät, rantatalojen asukkaat eivät niinkään. Ovat saaneet meren ja talon väliin liudan lenkkeilijöitä.

Tästä se lähtee, kivasti viitat, että näkee kilometrimäärät.


Ensin nautiskeltiin hieman rannasta.















































Käytiin Viljan kanssa testaamassa kävelytie. Tie on ehkä vähän hassu nimitys, se on nimittäin tehty puusta. Todella mukava kyllä kävellä. Oikeastaan sitä kävelee laiturilla.

Laiturikävelyä, ihmiset katosivat sopivasti.

Pieni poseeraushetki.
















































Mijasin rannoille, siis mitä kuntaa La Calankin on, saa koiria viedä off-season aikana. Eli nyt. Eli about lokakuusta maaliskuun loppuun. Ja me kyllä otamme siitä kaiken irti. Vesi oli kyllä vielä kylmää koirallekin. Vilja kyllä tapansa mukaan ui käsipohjaa :-D

Noutajan käsipohjauinti.

Seikkailijanoutaja.

Kaverinkin löytyi hetkeksi juoksemaan.









































































Kuvat kyllä huijaa, ihmisiä oli paljon liikkeellä. Me starttasimme jo puolen yhdentoista aikaan, jolloin oli vielä aika rauhallista. Kahden tunnin kävelyn jälkeen porukkaa alkoi olla paljon. Ensimmäisiä lämpimiä päivä,  jolloin toppaliivikin jouti jo päältä pois.

Paluumatkalla kohti La Calaa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kylmä ja miten tiivistät itsesi oven ulkopuolelle

Siis ei täällä ole lämmin. Aurinko kyllä paistaa, mutta Espanjan tammikuu on kylmä. Silti, parempi kuin Suomen pakkaskeli ja pimeä.

Mutta Suomen asunnot ovat kyllä ehdottomasti lämpimämpiä, minkä vilukissa joutuu tunnustamaan. Sisälämpötila tähän aikaan vuodesta ei parane vaihtamalla. Onneksi asiasta oli tieto, joten lämmintä vaatetta on pakattu mukaan. Se auttaa melkein.

Talo on kivitalo marmorilattioilla. Asiaa ei helpottanut se, että tämä oli kuusi viikkoa tyhjillään. Seinät on ehtineet viilentyä oikein kunnolla. Paljain varpain sattuu astua marmorille.

Siis onhan täällä lämmitys. Ihan keskuslämmitys koko asuntoon. Mutta eihän niitä täällä kukaan käytä :-D Kaikki värjöttelee mieluummin kylmässä. Eikä siihen ole ihmeempää syytä kuin että sähkö maksaa ihan tolkuttomasti. Ja 92 neliön lämmitys tuntuu tyhmältä. Varsinkin kun toinen vessa ja vierashuone ovat tyhjillään.

Sisällä siis vaan pukeudutaan. Ja poltetaan kynttilöitä. Tehdään uuniruokaa. Juodaan viiniä. Ja teetä. Ja kahvia. Oleskellaan filtin alla ja pukeudutaan yli polven villasukkiin. Yöllä nukun kahden täkin alla kunnon yöpuvussa, mutta nukkuupahan raikkaassa ilmassa yhdeksän tuntia ihan helposti.

Onneksi täällä on myös ystäviä, jotka osaavat vinkata käytännönasioita. Kylppärihän on ihan yhtä kylmä kuin muu asunto eli siis noin +15-18 astetta. Kamala mennä suihkuun ja varsinkin tulla pois. Vinkkinä oli pikku lämmitin, jolla lämmitetään kylppäri sopivaksi ennen suihkua. Toimii mainiosti.

Ystäväni lämpöpuhallin

























Yksi sisäilman lämpöön vaikuttava tekijä on tietenkin ovet ja niiden vetoisuus. Parvekkeenovet ovat ihan ok eikä niistä vedä suoraan läpi. Verhot ei heilu lainkana. Mutta ulko-oven joka välistä näkyy ihan suoraan päivänvalo. Ystävien vinkkinä tietenkin ovien tiivistäminen.

Kun eilen myrskytuuli tuli suoraan pohjoisesta eli suoraan oveeni, lähdin äkkiä kauppaan ostamaan tiivistettä. Ja löysin ihan mistä ajattelinkin. Äkkiä kotiin ja ovi tiiviiksi. Oven jouduin paiskaamaan vähän enemmän kiinni, että meni. Mutta tiivis oli. Ei näkynyt valo, ei käynyt veto ja tuulen suhinakin vaimeni.

Sitten tuli koiran kanssa uloslähtö. Ovi aukesi niin huonosti, että luulin jo jääneeni asunnon vangiksi. Mutta kunnolla nykäisemällä ovi aukesi. Huh. Sitten ovi kiinni, meni taas niin ihana tiiviisti. Ovi lukkoon naps naps ja lenkille.

Palasin kotiin juuri kun pimeys laskeutui. Avasin lukot naps naps. Mutta viimeinen pikkunaps ei tullutkaan. Avain ei kääntynyt viimeistä napsua. Ei vaikka miten yritin. Vedin ovea, työnsin ovea, työnsin oikealle ja vasemmalle. Kirosin ja tein kaiken uudelleen. Kaikki suunnat kokeilin ja ei mitään. Lukkoon se meni edelleen. Onneksi oli puhelin mukana, joten soitin ystävälle, joka asuu onneksi ihan lähellä. Hän sitten tuli apuun. Laitoin jo varahälytyksen tallille, joka myös on lähellä. Sitten viimeinen koitus toinen vetää ovea ja toinen kääntää avaimesta varoen ettei se katkea. Ja sitten se pieni ja odotettu avaimen napsaus kuului. Ovi aukesi!! Ei autanut kuin repiä hienot tiivisteet pois. Onneksi tuli testattua, jos leikkaa tiivisteen puoliksi, ovi taas toimii. Nyt ylhäällä ja vasemmalla on tiivisteen, mutta saranapuolelta ne puuttuu kokonaan. Valo näkyy taas ovesta. Ja sateisena päivänä veden lorina kuuluu. Eli uutta tiivistettä, kunhan viitsii kauppaan lähteä.

Harva sitä itsensä ulkopuolelle tiivistää :-D

Loppu hyvin, kaikki hyvin.



maanantai 19. tammikuuta 2015

Alkupäivien shoppailut

Kohta on viikko tullut asustettua Aurinkorannikolla. Vieläkään ei ole kuvia sisältä tarjolla. Haluan ensin saada vähän paikkoja kuntoon. Pikkuhiljaa alkaa olla. Mutta. Paikan imuri on rikki eli en pysty imuroimaan enkä varmana ota kuvia koirankarvoista. Ja keittiö olisi muuten ollut jo kunnossa, mutta "joku" unohti osamansa roskiksen Ikean kassalle. Tänään tuli viesti ettei henkilökunta ollut sitä löytänyt. Jollain onnekkaalla kassalla on uusi hieno musta roskis. Mulla edelleen harmaa-keltainen pönttö. Mutta kuvia kyllä tulee.

Lattiathan on marmoria. Asunto oli kuusi viikkoa tyhjillään ennen kuin muutin. Kiviseinät ja -lattiat ovat imeneet kaiken kylmyyden sisäänsä. Ostoslistalla oli siis mattoja. Säilytystilat ovat aika onnettomat. Talon omat astiat vievät kaikki tilat. Vaikka mullakaan ei omaisuutta kauheasti täällä ole, ei sekään pieni määrä meinaa mahtua mihinkään. Eli ostoslistalla oli paljon koreja.

Ja kynttilöitä, millä voi lämmittää. Palaan tähän kylmyys-lämmitysasiaan ihan omassa postuaksessa. Siitä riittää sanottavaa.

Mikä ihaninta ruokaintoilijalle, saa käydä ruokakaupassa ja täyttää kaapit. Tosin, talon paistinpannuista irtosi raaputtamalla teflonia eli sellaisenkin jouduin hankkimaan. Ja kahvimukeja, kun ei sellaisista pienistä viitsi hörppiä. Ja veitsiä, koska on kiva, että ne leikkaavat.

Mutta siis ruokakaupat. Mercadona on selkesti halvin. Sieltä saa kaikki peruselintarvikkeet. Lähinnä espanjalaisia tuotteita. Sitten on Carrefour, Eroski ja SuperCor mitkä ovat enemmän prisma-cittari-kauppoja. Niissä ruokavalikoimakin on jo erilainen. Eroskista kävin tänään hakemassa tuoretta basilikaa ja parmesaania. Noita ei niin löydä peruskaupasta. Ja sitten on Lidl. Suomessa olen opetellut kauppaa käyttämään hinnan takia. Täällä hintataso sama kuin Mercadonassa eli tosi edullinen. Mutta valikoima on vähän jollain tavalla kansainvälisempi. DeLuxe-tuotteet löytyvät kanssa, mutta ovat kuitenkin eri tuotteita kuin Suomessa. Osa kyllä samoja. Mutta isoimmat erot tietenkin on viinit hyllyssä ja lihahylly ja kala-allas. Niin ja tuoreliha- ja kalatiski kaupan aulassa. Mieli tekisi ruokakauppaan joka päivä :-)

Lidlin pakkasesta saa pakesteäyriäiset

Lihavalmistehylly, kunnon herkkukauppa






















perjantai 16. tammikuuta 2015

Ympäristöön tutustumista

Mistä tietää, että on tullut Espanjaan ja on tutustunut ympäristöönsä jalkaisin? Siitä, että pohkeet oli eilisaamuna kuin puuta! Ylämäet ovat täällä hieman eri luokkaa kuin Suomessa. Ylämäen jälkeen tulee onneksi aina alamäki.

Kun kotiportista kävele pari sataa metriä, on ihan maaseudulla. Vilja saa olla vapaana lähes koko ajan kotiportilta asti. Autoja kyllä kulkee, mutta ne kuulee hyvin. Paitsi jos tuulee kuten tänään. Silloin on pidettävä otus hihnassa.

Lenkillä törmää myös paimeniin. Niillä on paimenkepit ja vuohet kulkevat ympärillä. Vilja ilme oli aikamoinen, kuin kaksi kertaa sen kokoinen vuohi tuli 10 metrin päähän tuijottamaan. Vilja jopa haukahti. Tais vähän jännittää. Jos askeleenkin olisi vuohi ottanut kohden, olisi prinsessa rohkea ottanut pari nopeaa askelta toiseen suuntaan. No, tottuu niihin varmasti, kun tuossa ihan lähellä asuvat.

Tästä siis noustaan vaan ylöspäin vuorelle. Kun vartin on noussut, on maisemat henkeäsalpaavat. Välimeri avautuu toisella puolella ja toisella puolella vuoret. Näkyy pitkälle. Ja siinä välissä näkyy asuinalueita ja taloja. Saa nähdä kuinka kauan menee, että turtuu tuohon.

Seuraavasta viikosta tulee superkiireinen. Opinnäytetyön esittely on 26.1. ja siihen mennessä pitää vielä kirjoittaa tiivistelmät kahdella kielellä ja tehdä itse powerpoint-esitys. Ja sen lisäksi täytyy tehdä kurssitöitä. Onneks on vuoret, johon pääsee stressinpurkuun. Stressi on kuulemma kielletty aurinkorannikolla. Lisäksi tänään juttelin yhden Malagan yliopiston proffan kanssa, jos menisi yhden kurssin suorittamaan sinne. Katsotaan, miten Suomen koulu hyväksyy ajatuksen. Kunhan saan proffalta vielä sähköpostilla tietoa kursseita. Olisi ihan hauska mennä koulunpenkille :-)

Palataanpa vielä maisemiin. Ja iPhone ei anna minkäänlaista oikeutta maisemille. Tule itse katsomaan.

Auringonlasku #nofilter

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kotona taas!

Ja koti on Espanjassa!

Nyt on keskiviikko. Lento oli maanantai-iltana. Lento meni taas hyvin sekä itseni että Viljan puolesta. Näin jälleen kerran, että koira nostettiin koneeseen. Helpottava tunne. Tällä kertaa sillä oli kaverina keltainen ja musta labbis.

Pieni onnettumuus sattui lähdössä. Mietin check-in:ssä ääneen, että onhan kaikki häkin osat nyt pois matkalaukusta. Siis ovi, nippusitteet (oven varmistamista varten) ja ruuvit (kopan alaosan ja yläosan kiinnitystä varten). Otin nippusiteet pois matkalaukun taskusta, näin oven häkin osien päällä ja totesin, että ruuvit on aina käsilaukussa. Matkalaukut lähti ja lähdettiin viemään koiraa eteenpäin. Siinä oli sitten koira ja häkki punnittu, ja piti alkaa koota häkkiä. Se tunne, kun tajuaa, että ruuvit on myös matkalaukun sivustaskussa. Se ilme, joka virkailijalla oli. Onneksi näppäränä tajusin noin viidessä sekunnissa, että nippusiteillä saa osat kiinni toisiinsa. Ja hommat jatkui. Enpä muuten unohda toista kertaa. Urpo. Ei ihan parhaita hetkiä elämässäni.

Laskeuduttua sain kentältä vuokra-auton ja karavaanin pakkaus siihen. Moottoritie kutsuin noin vartin matkalle ja suuntana "Keskinen-Krelskov Bed and Breakfast" :-) Kotiuduin Hannan perheen luokse yhdeltä yöllä. Hiivittiin sisään, tosin vahtikoira Jeppe kyllä ilmoitti, että tulimme. Uni oli mitä sattui pitkän päivän jälkeen.

Aamulla heti ylös ja Hannan varastossa olleet tavarat autoon. Olin vuokrannut vähän isomman auton ensimmäisiksi päiviksi, jotta tavaran roudaus onnistuisi. Auto vaihtuu perjantaina pienemmäksi eli halvemmaksi.

Juuri pakasta vedetty Ford Focus, aika näppärä. Tässä se
asuu taloyhtiön parkkihallissa. Onni on tutkat joka nurkassa.





















Ajoin suoraan taloyhtiölle odottamaan välittäjiä tuomaan aivaimet. Tulivat tietenkin espanjalaiseen tapaan myöhässä. Eipä se mitään, tein Viljan kanssa aamulenkin.

Kiipesimme vähän korkeammalle vuorelle. Talo on tuo
oikeanpuoleinen terrakotta. Tuo tasaisenharmaa taivaan
alla on Välimeri.






















Kun avaimet oli saatu, oli reissu ruokakauppaan täyttämään typötyhjä jääkaappi. Sun muuta varustusta. Farkun takaronkki oli täynnä. Kaksi pelargoniaa oli pakko napata keittiön ikkunalle ensimmäiseksi kodikkuustekijäksi.

Meidän koti <3




















Iltalenkki Viljan kanssa oli hyvinkin lyhyt. Vähän vuora ylös ja alas sekä pikainen tutustuminen taloyhtiön pihaan. Vilja saa ihanasti olla ulkona vapaana lähes koko ajan. Pihalla tähän aikaan vuodesta hiljaista.

Taloyhtiöön kuuluu viisi samanlaista taloa. Ja viisi uima-allasaluetta, jota saa käyttää. Jokaisessa talossa on oma parkkihalli, johon pääsee hissillä. Ja jokaiselle kuuluu pieni varasto. Parkkihalli on kyllä kätevä, ei tarvitse pelätä, että autolle tapahtuu jotain. Taloyhtiötä kiertää aita, jonka portit on lukossa. Ja rappukäytävien ovet on lukossa. Silti on pari varkautta ollut. Mulla onneks kalterit joka ovessa ja ikkunasa ja vielä päälle varashälytin. Ja koira.

Taloyhtiön oma pikku puisto.




















Yksi uima-allasalue, lähin on parvekkeeni alla.




















Voin kertoa, että olin poikki. Siis todella poikki. Ja todellä jäässä. Olin kuullut, että sisällä on kylmä. Varsinkin, kun lyhyet yöunet, kiireinen ja touhukas päivä takana, meinasi tämä tyyppi jäätyä pystyyn. Tai siis sohvalle filtin alle. No, uni maistui 11 tuntia seuraava yönä parin peiton (+filtin alla) ja ei niin seksikkäissä vaatteissa. Heh. Nyt kun kirjoitan, on lämpötila sama, mutta ei niin järkyttävä. Noh, luvataan kylmenevää eli rapotoin jossain vaiheessa jääpuikko nenästä roikkuen.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Kolme yötä matkaan on

Täytyy sanoa, että viimeinen viikko ennen reissuun lähtöä on haastavaa. Kylmä ja harmaus jäytää eikä tekemistä pienessä Puumalan kylässä ole. Aika kuluu superhitaasti. Sen siitä saa, kun ei ole kotia Suomessa. Ainakin on vahvistunut, että kuolisin pystyyn, jos näin pienellä paikkakunnalla joutuisi oikeasti elämään. Ei ikinä. Vaikka pärjäänkin yksinäni hyvin pitkiäkin aikoja haluan kuitenkin, että ihmisiä on ympärillä.

Tänään on onneksi hemmotteluhoito, joka vie pari tuntia ja huomenna on opiskelua tiedossa. Heti aamulla on Skype opiskeluryhmän kanssa juuri alkaneesta kurssista ja sen jälkeen täytyy vielä viimeistellä opinnäytetyö. Sitten se onkin esityksen tekemistä vailla valmis. Esityspäivä on 26.1.

Pelastus on onneksi Googlen Street View. Kun mitään muuta kuvaa uudesta kodista ei ole, voin pyöriä talon ympärillä googlen avulla :-)

Mun koti, eka kerros toinen oikealta, pikkupalmun takana :-)

















Muuten kaikki alkaa olla selvää. Maanantaina heti aamulla aikaisin Helsinkiin. Pitää käydä vielä ortopedin luona näyttämässä kerran jalka. Illalla kahdeksalta lähtee kone. En muista, milloin näin paljon viimeksi olisin halunnut lentokentälle! Matkakuume on pahana!

torstai 1. tammikuuta 2015

Vielä Suomessa

Huh, puolitoista viikkoa vielä reissun alkuun. Melkein viisi viikkoa takana. Koko ajan tunne, että tulisipa 12.1. äkkiä. Ajatus täällä olemisesta pidempään ei vaan nyt toimi :-)

Muutamia käytännönasioita olen pistänyt järjestykseen.

Pankkiin on soitettu ja aktivoitu nettipankkitunnarit. Pitää pistää rahasiirto menemään, että voi vuokran maksaa, kun perille pääsee.

Välittäjäkin ilmoitti eilen, että kaikki sopimuksen kanssa kunnossa ja paparit on allekirjoitettu kuten olemme sopineet.

Tänään vuokrasin auton ensimmäisiksi päiviksi. Otin ensin isomman, koska roudattavaa on paljon. Sitten käyn vaihtamassa pienempää = halvempaan. Kaikesta oppii. Saavun about keskiyöllä Malagaan, joten joudun maksamaan extraa yönoudosta. Joka on auton vuokraan nähden about kaksinkertainen kulu. Vielä voisi perua, mitään ei ole maksettu. Mutta siitä se säätö vasta alkaa. Ensin joku noutaisi kentältä ja veisi taas aamulla aikaisin heti takaisin. Ei mitään järkeä. Eli maksan kiltisti myöhäisen noudon ja olen seuraavan kerran fiksumpi, kun buukkaan lentoa. Lento tosin oli niin halpa, että menkööt ns. matkakuluihin :-)

Vielä pitää aktivoida puhelin ja netti ennen lähtöä.

Ja äiti on luvannut heittää kentälle. Lento on vasta kahdeksalta illalla, joten Puumalastakin ehtii hyvin kentälle. Tosin, viimeistään neljältä pitää olla jo Malmin sairaalassa palauttamassa kyynärsauvat, kun nekin joutui Puumalaan aluksi tulemaan.

Ihanaa, että täällä on kaikki sujunut tähän asti leppoisasti. Edessä vielä muutama hieronta, paljon ruoanlaittoa sekä Imatran visiitti, että voi ostaa Suomiviemiset Espanjaan (puurojauhoa, jotain mausteita, karkkia...).

On varmasti hieno vuosi edessä. Aika mahtavaa, kaikki kortit on auki. Vielä ei ole mitään tietoa, missä tulen asumaan 1.9.2015 Jännää!

Hyvää Uutta Vuotta 2015!