Roomalainen kylpy

Lauantaina oli jälleen retkipäivä. Päädyimme Manilvaan ja siellä aluelle, jossa on mahdollisuus roomalaiseen kylpyyn. Alue oli aivan keskellä metsää eikä sinne vienyt mitään kylttejä. Ihmiset, joilla on iho-ongelmia, käyvät siellä kylvyssä. Vesi sisältää rikkiä, joka on hyväksi iholle. Alue haisee mädäntyneelle kananmunalle, muttei pahasti, juuri rikin vuoksi. Pahempi on aikoinaan ollut Sisiliassa tulivuorisaari. Vesi on hienonnäköisä, kuin vaaleansinistä maitoa.

Erikoisen näköistä keskellä luontoa.

Siellä oli myös allas, johon pääsi uimaan kiviportaita pitkin. Pienestä aukosta pääsee uimaan kammioon, jossa oli toinen reikä ulos. Kammio on pimeä eli ehkä vähän hirvittäisi siellä olla.

Kivien alta uinti kammioon.

Ainoa kuka kuitenkin kylvystä pääsi nauttimaan oli Vilja. Hieman hirvitti, haiseeko koko koira mädäntyneelle kananmunalle loppupäivän, mutta ei onneksi. Haju jäi sinne. Ehkäpä se ei edes ole vedessä vaan ainoastaan ilmassa.

Vilja kävi myös kammiossa.

Ja ulkoaltaassa :-)

Altaiden lisäksi Vilja pääsi puljaamaan myös joessa, jossa sama vesi virtasi.

Noutohommia ihoa parannellessa.

Hieman vitsinä Vilja siellä puljasi. Viljalla on ihosairaus iktyoosi. Tai ei sitä koskaan eläinlääkäri ole diagnosoinut. Ihan itse olen, mutta hyvin selkeä tapaushan tuo on. Koira ei kärsi lainkaan, hilsettä  vaan irtoaa välillä paljon. Itse olen hoitanut kampaamalla, ettei irtoava iho jää paakuiksi.

No mutta, mitä tapahtui kylvyn jälkeen. Seuraavana päivänä tulin kotiin ja otin kamman esiin ja ajattelin katsoa ihoa. Huono iho irtosi laattoina! Tunnin kampauksen jälkeen hilsettä oli kasa ja koira nautti. Vesi oli saanut huonoa ihoa irtoamaan ja näin ollen ihoa sai hyvin hengittämään. Yksi hoitokerta ja tuollainen tulos! Täytyy kyllä käydä uudelleen lähteellä, kun siellä päin liikkuu.

Voisin jopa tällä kokemuksella toivottaa tervetulleeksi ihmiset ihotauteineen uimareissulle :-)